keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Uusi blogi, vanhat kujeet - Tervetuloa!

Heippa!
Päätinpä nyt sitten toteuttaa suunnitelmani ja jatkaa bloggailua freshiltä pohjalta uuden blogin kautta. Olen kirjoitellut tänne bloggerin puolelle postauksia jo vuodesta 2009, eli siitä alkaa tulemaan kuusi vuotta, kun ekan kirjoitukseni tänne julkaisin.. (Herran jumala! Aikahan vallan liitää?!) Nuo Ida-15v:n jutut eivät nyt ihan enää vastaa tän Ida-21v:n ajatusmaailmaa ja tuntuu, että kaikki menneisyyteni haamut roikkuivat perässäni kirjoitellessani blogiin. Vuodesta 2009 tähän päivään on kerennyt niin koti kuin poikaystäväkin vaihtumaan riittävän moneen kertaan, ettei hirveästi innosta raahata kaikkia menneitään perässä. Elikkäs, uusi blogi, uusi alku, uusi minä! Ei kuitenkaan niin, ettäkö vanhoja juttujani tahtoisin piilotella. Alkuperäinen blogi löytyy yhäkin osoitteesta vanhakamalankiva.blogspot.com

Mitkäs sitten olis ne tämänhetkiset lähtökohdat?
Elämäni huikeimmat 9kk takanapäin, eli intti käytynä ja tulevaisuus jokseenkin vielä hieman epäselvä. Tauolla oleviin sairaanhoitajaopintoihini en suunnitellut palaavani, se vaan ei tunnu enää omalta alaltani yhtään. Intti avasi silmäni ja löysin täysin uuden haaveammatin, joka sopii luonteeseeni varmasti paremmin kuin sairaanhoitajana/terkkarina työskentely. Isona tahdon olla rajavartija! Se onkin tämänhetkinen ykköstavoitteeni: läpäistä pääsykokeet ja päästä sisään rajavartijakurssille. Ikään kuin plan B:nä olen hakenut opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa ja nimenomaan eläintenhoitajan koulutusohjelmaa. Varavaihtoehtona pidän ammattikorkeakoulun ovet itselleni vielä avoinna, tottakai mielummin sitten sinne kuin tyhjän päälle.

Hakupaperit ovat siis vetämässä ja pääsykokeita odotellessa päiväni kuluvat siivoustyön merkeissä. Sain töitä eräästä siivousfirmasta ja tällä hetkellä työskentelen arkipäivät klo 6-14 virasto-/ toimistorakennuksen siivoojana. Ennen aamuviittä herääminen ei ole koskaan ollut meikäläistä varten, eikä kyllä ole nytkään. Onneksi sentään intissä tuli herättyä joka aamu klo 6, niin eipä tuo loppujen lopuksi tunnu edes pahalta (vielä!).

Intistä minulle jäi lukuisten unohtumattomien muistojen ja kokemusten lisäksi käteen entistä liikunnallisempi elämäntapa. Yritän siis mahduttaa päiviini mahdollisimman paljon liikuntaa eri muodoissa, siitä tulen varmasti tänne blogiinkin paljon kirjoittelemaan. Käsitöitä pyrin tekemään aina kun vain aika antaa myöden ja entiseen tapaan tietenkin koirani Vila & Ratita ovat kuvioissa mukana! Kaikennäköistä olisi siis luvassa ihan entiseen tapaan :)

PS. Muistathan klikata itsesi lukijaksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi piristää päivääni, kiitos!