tiistai 28. huhtikuuta 2015

Preiviiki - Yyteri luontoreitti


Lähdettiin siskoni S:n, Vilan ja Ratitan kanssa kauniina lauantaiaamupäivänä pienelle retkelle. Pieni retkemme oli tarkoitus olla n. 20km pitkä patikointi Preiviikistä Yyteriin, merkattua luontoreittiä pitkin. Alkuperäiseen reittiin tuli lisäkilometrejä ainakin 5-6km eksymisten vuoksi ja jälkeenpäin löysin netistä tiedon, että reitti onkin n. 25km itsessään. Patikoimme koirien kanssa siis likemmäs 30km ja ihme kyllä kaikki selvisivät hengissä, vieläpä suht pienin vammoin. Jes!

Reitti alkoi preiviikin vanhan koulun lähellä olevalta parkkialueelta. Lähdimme matkaan klo 10:20 mukanamme reput, joista löytyi vettä ja eväitä sekä ihmisille että koirille, laastareita, varasukat ja fleecejakku. Yritin pitää repun kevyenä, koska intissä tutuksi tulleet liian painavasta repusta johtuvat hermosäryt eivät kuuluneet mukavan patikointiretkemme suunnitelmiin :D

Tehtävä kuulosti helpolta: seuraa sorsakylttejä.


Ekan kilometrin aikana kerettiin jo eksymään pariin kertaan ihan vain siksi, ettei noita kylttejä oikeasti ollut missään järkevissä paikoissa! Risteyskohdissa sai pohtia ja ihmetellä, minne pitäisi jatkaa, kun ei sorsia näy missään.. Toisaalta tuollaisen kyltin bongaaminen puolen tunnin haahuilun jälkeen tuntui sen verran hienolta, ettei jaksanut edes eksymiset harmittaa. Tässä pari pro-tippiä kohtiin, joissa harhailimme ja lopulta soitimme toiselle siskolleni, joka on tuon reitin läpäissyt jo viime syksynä:

- Heti alkutaipaleesta metsä loppuu ja eteen ilmestyy kalaranta. Jatka soratietä pitkin kohti kylänraittia, kyllä ne sorsat sieltä taas ilmestyvät!

- Peltoaukealla, josta näkyy meri, pitää jatkaa oikealle kohti sitä luontolavaa, jonka pitäisi hieman näkyä puiden seasta. Tämä vaatii ojanylityksen ja keskeltä peltoa kävelemisen, mutta kyllä vain, sinne niin!

- Ylemmässä kuvassa näkyvän sillan jälkeen alkaa jossain kohtaa autotie. Sitä jatketaan vasemmalle kunnes tie jossain kohtaa vain loppuu ja muuttuu poluksi.

- Siinä, missä mietit, ettet kehtaa kulkea jonkun pihan läpi.. Anna mennä vaan! Reitti ilmeisesti menee siitä enkä suosittele kiertämään 2km ylimääräistä, kuten me teimme..

Mikäli erittäin epäselviä merkintöjä ei oteta huomioon, luontoreitti oli todella mahtava! Maisemat vaihteli laidasta laitaan ja matkan varrella oli useita lintutorneja, joissa pystyi pysähtymään syömään eväitä. Me emme pitäneet kuin yhden tauon, koska halusimme selvitä koitoksestamme ennen iltaa.. Yllättävän pitkään siinä sitten lopulta menikin! Olimme Yyterin sannoilla 8,5h päästä lähdöstä.

Minulla oli tietenkin kännykkä sekä action-kamera mukana matkassa ja tälläisiä niille tallentui:

Hieno flexi-viritelmäni :D
Ratita nautti välillä sylikyydistä.


Lidlin mustikkamuffinsia eväänä ja Vilan huomaamaton kerjääminen.
Ratitan kanssa käytiin lintutornissa.

 Maisemat olivat kyllä upeita!







Vaikka matka oli todella pitkä, koirat jaksoivat sen hienosti kävellä. Olin varautunut jomman kumman tai molempien hyytymiseen, mutta ihan omin jaloin nuo sissit läpäisivät koitoksen alusta loppuun. Vasta autoon päästyämme Vila alkoi osoittaa kankeuden merkkejä ja loppuillan neiti käveli hiukan vaivalloisesti. Seuraava päivä koirilla meni palautuessa, kun meikäläinen oli 9h töissä. Eipä ihme kyllä ollut edes pissalätäkköä vastassa, kun tulin kotiin! Oli Vilakin vissiin ollut sen verran uuvuksissa, että uni oli voittanut pissailun :D


Summa summarum: Luontoreitti oli kävelemisen arvoinen, mutta kannattaa varautua eksymisiin. Netistä kyllä löytyy (huonoja) karttoja, joista voi yrittää saada irti hiukan vinkkiä. Etenkin näin alkukeväästä, kun ei vielä ole itikoita, tämä retki oli oikein kiva!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi piristää päivääni, kiitos!